Suuri syntymäjuhla

Näinpä sitten synttärit on taas tältä vuodelta ohitse. Juhlistin tätä merkittävää tapahtumaa tekemällä ruuaksi kanapastaa, katsomalla jalkapalloa ja vaihtamalla pyörän takarenkaaseen ulkokumin kun edellinen tuli tiensä päähän. Kuten tästä voi päätellä, tykkään juhlistaa synttäreitäni erittäin paljon ja tuskinpa suunta tästä tulevina vuosina kauheasti muuttuu. Ainiin, ostin itselleni lahjaksi uuden jalkapallon ja pyörän ulkokumin. Onnea minulle!

Seuraavaksi olisi vuorossa viikonloppuna juhannus. Saa nähdä mitä siihen väliin kehittää vai meneekö se samalla, hyväksi todetulla kaavalla. Huomiseksi onkin suunnitelmissa pitkästä aikaa tekemisentäyteinen päivä ja kouluhommatkin antavat odottaa tekemistään, mutta siinähän odottavat. Näillä mietteillä viikonlopun odotukseen.

Man of solitude

Viikko vaihtui ja provinssi jäi taakse. Itse päätin juhlistaa provinssia pitämällä epäsosiaalisen viikon ja taukoa ihmisistä pieniä poikkeuksia (kuten kauppareissut) lukuunottamatta. Viikko sujuikin varsin mainiosti varsinkin jalkapallon mm-kisojen suosiollisella avustuksella. Muuten olis voinu tulla tylsää aika ajoin.

Sillon kun melkein pari vuotta sitten muutin seinämäelle, en tuntenut ketään ja ehkä tästä johtuen oli kivaa tutustua uusiin ihmisiin ja pitkään olikin niin ettei seinämäeltä löytynyt ketään johon olin tutustunut josta en pitäisi. Nykyään jostain syystä tilanne alkaa olla toinen. Välillä ihmiset ketuttaa jostain syystä yleisesti ja välillä ne on tietyt tyypit vaikkei sille mitään järkevää syytä olisikaan.

Ehkä sekin johtuu siitä, että täältä on jo saanut kavereita ja vaikka osa onkin muuttanut jo pois kiintiö alkaa olla tilapäisesti täynnä. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan ole syy, koska silloin saattaisi jäädä paljon mukavia ihmisiä elämäni ulkopuolella.

Enpä osaa sanoa mikä tällaista aiheuttaa, mutta toivottavasti epäsosiaalinen viikko ainakin osittain rajoitti kyseistä mielentilaa ja jaksaisin ihmisiä taas vähän paremmin. Keskiviikkona olisi edessä suuri syntymäjuhla jonka aion viettää yksinäisyydessä myöskin. Mutta ehkä tämä tästä jossain välissä taas lähtee vanhoille raiteille. Ainakin toivon kovasti niin. Sillä aikaa teen uudestaan tuttavuutta Our Lady Peacen tuotantoon, joka jo välillä jäi jostain syystä unholaan.

Vielä loppuun linkki jonka takaa löytyy silkkaa parhautta.

Oh what a wonderful place

Käväisin melkein kahden vuoden tauon jälkeen kuopiossa ja jo parikymmentä kilsaa ennen perille pääsyä alkoi hymy levitä kasvoille kun alkoi näkyä tuttuja maisemia. Käynnin syy oli juhlistaa kavereitten tupareita ja käydä samalla reissulla moikkaamassa toista kaveria ja kummityttöä jolla oli synttärit samalla viikolla. Alkuperäiset suunnitelmat kummitytön ja kaverin luona käymiseen menivät vähän pieleen, mutta onneksi sekin reissu saatiin hoidettua kunnialla.

Tupareista taas muodostui eeppinen viikonloppu ja todennäköisesti tapahtuma oli yksi tämän vuoden hienoimmista. Toivottavasti seuraavaa reissua savoon ei tarvitse yhtä pitkään odotella.

Lopuksi vielä viikonlopun teemabiisi.